Usein kysyttyä

Mitä opetussuunnitelmaa noudatatte? 
Vuonna 2006 päivitettiin koulumme opetussuunnitelma opetushallituksen uusien ohjeiden mukaiseksi. Opetussuunnitelma poikkeaa peruskoulujen vastaavasta siinä, milloin ja miten eri asiat opetetaan.Se pohjautuu ns. ikäkausiopetukseen, jossa otetaan huomioon lapsen kehityksen eri vaiheet ja kulloiseenkin vaiheeseen tarjotaan kautta vastaavaa opetusta.

Millaiset jatko-opiskelumahdollisuudet steinerkoulun jälkeen ovat?
Steinerkoulun perusopetuksen päättötodistus vastaa täysin peruskoulun päättötodistusta ja sillä voi hakea kaikkeen perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen. Steinerkoulun lukion päättötodistus vastaa täysin muiden lukioiden päättötodistusta. Ylioppilastutkintotodistuksen myöntää Ylioppilastutkintolautakunta. Jatko-opintomahdollisuudet ovat samat kuin muissakin lukioissa.

Mitä steinerkoulussa opiskeleminen maksaa?
Perusopetus on Suomessa ilmaista. Porin seudun steinerkoulussa vanhemmat maksavat kuitenkin ylläpitomaksua, joka mahdollistaa koulumme pedagogiset erityispiirteet. Ylläpitomaksu on 100 euroa kuukaudessa/perhe riippumatta siitä montako sisarusta koulussa on oppilaana. Porin seudun steinerkoulua ylläpitää myös vanhemmista koostuva kannatusyhdistys, jonka jäsenmaksuksi johtokunta on päättänyt summan 10 euroa vuodessa. Toivottavaa on, että ainakin toinen vanhemmista olisi yhdistyksen jäsen.

Onko steinerkoulu taidekoulu?
Ei ole. Oppilaaksi tulevien ei odoteta olevan taiteellisesti erityislahjakkaita eikä oppilaista ole tarkoitus tehdä taiteilijoita. Runsaan taiteellisen ja käytännöllisen työskentelyn tarkoitus on luoda edellytyksiä lasten tasapainoiseen kehitykseen.

Onko steinerkoulu eliittikoulu / erityiskoulu?
Steinerkoulu ei ole sen paremmin eliitin, erityislahjakkaiden kuin erityislastenkaan koulu. Tämä on tavallisten lasten ja perheiden koulu, eikä tänne ole pääsykokeita. Mottona on, että kaikki tekevät: kaikki maalaavat, soittavat, laulavat... Steinerpedagogiikalla on tietty terapeuttinen luonne ja siinä korostuu toiminnallisuus opetuksessa: lapsi saa myös kädet, ei pelkkää päätä.

Lapseni on matemaattisesti lahjakas. Taideaineet tuntuvat turhanpäiväsiltä oppitunneilta, kun senkin ajan voisi opiskella luonnontieteitä. Sopiikohan steinerkoulu lapselleni? Steinerpedagogiset opetusmenetelmät sopivat kaikille. Yleensä lapsi, joka ei niin välitä taide- tai taitoaineista hyötyy niistä eniten kasvaakseen tasapainoiseksi aikuiseksi. Luovaa ongelmanratkaisukykyä harjaannutetaan juuri taito- ja taideaineiden opetuksella.

Oppiiko steinerkoulussa myös lukuaineita, kun tuntuu, että taide- ja taitoaineista puhutaan niin paljon? Tuntikehyksemme noudattaa opetushallituksen vahvistamia opetussuunnitelman perusteita, joten lukuaineita on määrällisesti yhtä paljon kuin muissakin perusopetusta antavissa kouluissa. Kun lukuaineiden opetusaines käydään läpi tunneilla siten, että oppilaat kuulevat, näkevät, kirjoittavat ja piirtävät aiheesta, on selvää, että he sisäistävät myös teoreettiset opintokokonaisuudet hyvin. Käsin tehty on käsitetty. Kyllä! Steinerkoulussa oppii myös lukuaineita.

Ovatko steinerkoulut uskonnollisia?
Steinerkoulut eivät kuulu mihinkään kirkkokuntaan tai lahkoon. Kouluissa opetetaan lapsia kultuuriin tai uskontokuntaan katsomatta. Suomessa steinerkouluissa tarjotaan lainmukaista uskonnon opetusta: jos johonkin tiettyyn uskontokuntaan kuuluvia lapsia on kolme tai enemmän, tarjotaan hänen oman uskontokuntansa opetusta.

Miksi steinerkoulussa opetetaan lukemaan niin myöhään?
Kaikki ihmiset kehittyvät ja kypsyvät eri tahtiin. Kehitys ei ole lineaarista vaan tapahtuu vaiheittain. Luontainen lukemaanoppimisen ajankohta on 6-9-vuotiaana. Lasta ei ole tarvetta painostaa lukemaan; siitä syntyy vain turhaa ahdistusta ja paineita. Myöhemmin oppineet saavat muut nopeasti kiinni, sekä tiedollisesti että taidollisesti.

Olen lukenut Steinerin kirjoituksia, enkä voi allekirjoittaa kaikkea mitä hän sanoo. Opetetaanko koulussanne Steinerin ajatuksia? Ei opeteta. Rudolf Steiner oli filosofi, joka kirjoitti ylös ajatuksiaan lähes kaikilta elämän aloilta - myös menetelmistä lasten opettamiseksi. Steinerkoulu perustuu Steinerin ideaan siitä, että koulun pitää kasvattaa yksilöitä ajattelun vapauteen (mm. siksi steinerkouluja ei suvaittu sosialistisissa maissa), eikä vaikkapa ajattelemaan niin kuin Steiner itse ajatteli.

Kuinka paljon vanhemmat joutuvat osallistumaan koulun toimintaan? 
Kaikki toiminta on vapaaehtoista, mutta toivottavaa. Vanhemmat kuuluvat osaltaan kouluyhteisöön ja heidän roolinsa on pitää yllä koulun puitteita, jotta lapsilla olisi mahdollisimman toimiva ja viihtysä oppimisympäristö. Steinerkouluun ei tule vain lapsi vaan koko perhe. Mitä enemmän vanhemmat osallistuvat koulun toimintaan, sitä tärkeämmäksi lapsi kokee koulunkäynnin. Nykyään talkoot ovat vähissä ja niillä on enemmän sosiaalinen ja yhteisöä vahvistava merkitys; vanhemmat, lapset ja opettajat kohtaavat niissä toisensa. Toisaalta myös, kun itse tai oma vanhempi on maalannut jonkun patterin tai pulpetin, ei sitä niin helposti liata ja turmella.

Miten opettajan ja vanhempien yhteistyö toimii?
Vanhempien ja opettajan välinen yhteistyö on tiivistä. Luokkakohtaisia vanhempainiltoja järjestetään noin kerran kuussa ja tarpeen mukaan, joten vanhemmat ja opettaja tulevat hyvin tutuiksi. Luokanopettaja säilyy pääsääntöisesti samana ensimmäiset kahdeksan vuotta. Puolin ja toisin on helppo lähestyä oppilasta koskevissa asioissa, periaatteena mahdollisimman aikainen puuttuminen ongelmiin.

Miten siirtyminen peruskoulusta steinerkouluun onnistuu?
Meille siirtyy vuosittain peruskoulusta oppilaita eri luokka-asteille, myös yläluokille. Toivottavaa toki olisi, että lapsi aloittaisi steinerkoulussa jo heti ensimmäiseltä luokalta lähtien. Kokemuksemme on, että jos lapsella on ollut vaikeuksia peruskoulussa, eivät ne kokonaan häviä steinerkoulussakaan - ja päin vastoin. Tosin steinerpedagogiikan eheyttävä vaikutus on usein auttanut lasten ongelmissa. Koulun vaihdoksen onnistumiseen vaikuttaa koko perheen motivaatio. Paljon riippuu myös lapsesta: joku sujahtaa uuteen luokkaan kuukaudessa, toisella siihen menee koko vuosi.